sunnuntai 4. toukokuuta 2014

Miksi sadevesi on kaupungeissa vaarallista?

Kuinka usein sateella kaupungilla liikkuessa mietit, mihin sadevedet, katujen roskat, autojen valuneet öljyt, tupakan tumpit, koirien jätökset ja kaikki se josta ei edes viitsi tässä puhua - mahtaakaan valua?

Helsingin keskusta-alueilla käytetään ns. yhteisviemäröintiä. Se tarkoittaa sitä, että samassa viemärissä kulkevat sekä taloista tulevat jätevedet että kaduilta sadevesiviemäreihin valuvat sadevedet. Vedet ohjataan jätevedenpuhdistamoille puhdistettavaksi. Sateella viemärissä kulkeva vesimäärä kasvaa huomattavasti ja voi aiheuttaa ongelmia. Kaduilta voi myös kulkeutua hiekkaa tai muuta ainesta viemäreihin ja aiheuttaa tukoksia. Jos kaikki vesi ei mahdu viemäriin, joudutaan osa päästämään puhdistamattomana suoraan ympäristöön. Tämä on kuitenkin nykyään varsin harvinaista paremman viemäristön ansiosta, mutta ei edes Helsingissä mitenkään tavatonta. Kiitos myös ilmastomuutkosen ja Suomen sateisten ilmasto-olojen, kovien sateiden aikaan osa katuvesistä valuu edelleen suoraan ympäristön vesistöihin. Tässä on myös kyse mitoituksesta, lasketaan että mennään vähän riskillä ja saadaan puhdistuslaitos halvemmalla, vaikka tiedossa olisikin, että mitoitus ei tule aina olemaan riittävä.

Tosiasia kuitenkin on, että suurin osa Helsingin sadevesistä kuuluu erillisviemäröinnin piiriin. 

Keskusta-alueen ulkopuolella on käytössä erillisviemäröinti, jossa sadevedet ja taloista tulevat jätevedet (vessavedet) kulkevat eri putkissa. Vain jätevedet ohjataan puhdistamoihin. Katujen sadevesiviemärit laskevat lähiojiin, puroihin tai suoraan mereen. Suurin osa Helsingin sadevesistä kuuluu erillisviemäröinnin piiriin. Erillisviemäröinti helpottaa jätevedenpuhdistamoiden toimintaa.

Jos poliitikoilta ja kunnallisteknikoilta kysytään, niin tämä on vallan toimiva juttu; me ei jouduta maksamaan lisää veroja, että saataisiin näitä sade-yms. vesiä putsattua. Kysyähän voi, mitä muuta voisi jättää väliin, jos viemärit keräisivät suuremman osan sadevesistä puhdistamoihin? Voisi myös kysyä, miten paljon puhtaammiksi tulisivat esimerkiksi Helsingin lähivedet? Kuinka moni sinilevän vuoksi suljettu ranta voisi olla auki? Väitän, että tässä kohtaavat poliittiset intressit, kuten oma näkyvyys, tehokkaat lobbaajat, jotka painostavat läpi kummallisia ratkaisuja, kuten nyt voidaan ihmetellä Guggenheim-hanketta. Onko oikeasti koskaan tehty laskelmaa siitä, miten paljon kaupunki hyötyisi puhtaammista sadevesistä? Kuinka paljon vähemmän kustannuksia tulisi allergiahoidoista, pitkistä automatkoista voitaisiin luopua kun etsitään puhtaita rantoja ja monien kokema turhautuminen ja ärsyyntyminen likaisista rannoista loppuisi.

Toisaalta katuviemäreiden kautta kaupunkipuroihin saadaan vettä ja purot säilyvät elävöittämässä ympäristöämme. Kaikki kaduille jäävät roskat ja koirien jätökset huuhtoutuvat sadevesiviemärien kautta kaupunkipuroihin. Esimerkiksi autoja ei saisi pestä asvaltoiduilla piha-alueilla, koska pesuainetta sisältävät vedet valuvat sadevesiviemäriin ja luontoon. Kaikki mitä kaduille tiputat tai kaadat kuormittaa kaupunkipuroja ja merenlahtia – omaa lähiympäristöäsi. Mutta vaikka kaikki helsinkiläiset yllättäen tulisivat niin tietoisiksi ympäristöstään, että eivät enää katujaan sottaisi, niin tämä ei välttämättä yksin riitä.

Miksi katuvedet ovat likaisia?
Kaduilta sateella huuhtoutuvat vedet sisältävät paljon erilaisia epäpuhtauksia. Ilmasta laskeutuva kuormitus on merkittävä katujen likaaja. Tämä aiheutuu fossiilisten polttoaineiden käytöstä energiantuotannossa ja liikenteessä sekä teollisuuden päästöistä. Liikenne aiheuttaa myös suoraan erilaisia päästöjä kaduille – esimerkiksi öljyä, jarrupaloista ja muista kuluvista osista irronnutta pölyä ja metallin ruostumisesta irronneita aineita. Yhdestä autosta aiheutuvat päästöt ovat määrältään pieniä, mutta kaikista kaupungin autoista kertyy yhdessä suuria määriä haitallisia aineita. Talvella katujen liukkaudenestoon käytetty suola ja nastarenkaiden tiestä irrottama pöly likaavat katuja. Merkittäviä katuvesien likaajia ovat myös kotieläimet, koska kaupunkivesien bakteereista on suuri osa peräisin eläinten jätöksistä. Kiinteät kadulle tiputetut roskat, kotieläinten jätökset ja kasvien jäänteet (leikattu ruoho, puiden lehdet) kulkeutuva sadevesiviemärien kautta puroihin ja sitä kautta Helsingin tapauksessa mereen, tähän meidän kaupunkimme yhteen hienoimmista ympäristöelementeistä. Olisiko sittenkin parempi satsata sekä tiedon jakamiseen siitä, miksi kaduille ei kannata jättää sotkua ja miksi yhteisviemäröinnin kehittäminen, kustannuksista huolimatta, ovat pidemmän päälle todellisia ympäristötekoja.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti