sunnuntai 30. maaliskuuta 2014

Jättiläisrauskut saavat maailman suurimman suojapaikan Indonesiasta _ JESH

Huomenta,
Alkuperäinen ilmoitus on tietty englanniksi, mutta tässä lyhyesti: Indonesia on julistanut suuren merialueen uudeksi jättiläisrauskujen suojelualueeksi. Ja syytä onkin. Myös indonesiassa jättiläisrauskuja kalastetaan kielloista huolimatta. Rauskuista on tullut tälläinen kummallinen,   perverssi valehainevä. Rausku on sukua haille, joten tämä on vissiin sitten se selitys, jonka yritykset ovat keksineet, ja jotka maksavat tuhansia dollareita kalastajille näistä evistä. Rausku tapetaan ja sen siipien kärjet leikataan ja myydään mustan pörssin kaupassa aasialaisille, lähinnä kiinalaisille markkinoille. Hain eviä käytetään sekä ruokiin että kansanomaiseen lääketieteeseen. Evät eivät todellakaan sisällä mitään sellaista, että niitä pitäisi kalastaa, vaan muodostuvat rustosta, mutta mene selittämään tämä pelkkien huuhaa-uskomuksien kanssa toimiville yrityksille. Tietysti myös raha on tässä se tärkein tekija; kysyntä on aivan mielentöntä. Kiinan talous on kasvanut viime vuosikymmeninä nopeammin kuin missään muualla, ja nykyään monilla kymmenillä miljoonilla ihmisillä on varaa tälläisiin eksoottisiin - potenssia nostaviin, diivailua pönkittäviin ja mitä lie ihailua herättäviin - illallisiin! Jättiläisrausku on nykyisin sitten uhanalainen laji - kysymys kuuluukin kohta; mikä suuri merieläin ei ole uhanalainen; tietääkseni ei enää yksikään!!
Toimitaan yhdessä, ollaan valppaita, puhutaan ja ei osteta laahausnuotilla kalastettua kalaa: itse suosittelen että älkää ostako tonnikalaa ollenkaan. KIITOS Indonesia!
Maailman suurin jättiläisrauskujen suoja-alue Indonesiaan

lauantai 22. maaliskuuta 2014

Kuka olikaan se tappokone?

Hait, nehän on niin upeita ja NIIN vaarallisia että! Mun ei kannata edes kirjoittaa tähän itse mitään käy katsomassa kuvat. Jo nyt on täysin selvää, että haiden häviämisen myötä mm. koralliriutat ovat pulassa; jos ei ole haita, jotka syövät koralleja ravinnokseen käyttäviä lajeja, niin kohta eivät korallit ehdi kasvaa tarpeeksi nopeasti, vaan kalat tekevät niistä selvää - ei tarvita edes ilmastonmuutoksen vesien lämpötiloja heilauttavia vaikutuksia.. Muista rullata kuva loppuun! Se kommentti jonka tähän kenties voisi laittaa on, että kyllä Suomessakin voi vaikuttaa haiden suojeluun. Katso minkalaista tonnikalaa ostat, jos sitä nyt oikeasti on pakko ostaa, parasta olis jättää ne purkit hyllyyn ja valita vaikka raejuustoa.


Vertailevia lukuja ihminen vastaan hait

Atlantilta loppuvat hait

tiistai 18. maaliskuuta 2014

Jätteiden törkyinen matka - vatsaan

Kukaan ei tiedä tarkkaan kuinka paljon roskaa päätyy vesistöihin, mutta tämän hetken arviot ovat yli 6 miljoonaa tonnia vuodessa. Yksi syy sukeltajien AWARE-tempauksiin on kerätä tarkempaa tietoa siitä, mitä jätteitä vesistöihin päätyy. Jokainen vedestä nostettu roska kirjataan, ja nämä tiedot toimitetaan AWARE-säätiölle, josta ympäri maailman kerätty data on tutkijoiden käytettävissä. AWARE-säätiö voi tämän kerätyn tiedon avulla myös painostaa yhteisöjä ja jopa valtioita tarkastelemaan jätteiden käsittelyään sekä tehostamaan sitä.



torstai 13. maaliskuuta 2014

Itämeren happitilanne on edelleen surkea

Itämeri tarvitsee muutakin kuin kaikenmaailman lässytystä, semmoinen ei kelpaa edes tekohengitykseksi. Maatalouden päästöt kuriin, kaupunkien sadevesien ja muiden valumavesien puhdistus samoin! JA tietysti kaikkien ihmisten omat valinnat suurennuslasin alle!!

Kehno happitilanne jatkuu

keskiviikko 12. maaliskuuta 2014

Kerronko teille minkälainen on Helsingin alueen merenpohja - oikeasti?

Helsingin alueen meren pohjan on roskaa täynnä!! Siis aivan täynnä. Viime vuonna 20 sukeltajaa mönki alle neljässä tunnissa nollanäkyvyydessä lähinnä käsikopelolla suuren siirtolavan puolilleen roskaa, rojua ja vaarallista jätettä. Kaikkien satojen kalja- ja viinapullojen lisäksi sukeltajat nostivat pintaan kaksi auton akkua, rikkinäisiä moottoriveneen tuulilaseja, siirtokärryt, siimaa, muoviköysiä, putken pätkiä (metalliseoksesta ei varmuutta), muovikasseja, muovipäällysteistä kaapelia, muovikannuja, tölkkejä jne!! Näiden jätteiden liunneet kemikaalit ja raskasmetallit tuntuvat ihan jokaisen kehossa, joka edes kastelee itseään tässä seoksessa, ja uskokaa pois, se ei ole terveellistä ja imeytyy helposti ihon läpi!
Tehdään täyskäännös! Tulkaa hienoon tapahtumaan merenpohjan siivoustempaukseen syyskuun 6. tekemään muutosta tähän tilanteeseen. Tehdään Helsingin rannoista ja vesistöistä todellinen ylpeyden aihe stadilaisille!
neljä kilometriä pinnan alle ja 480 kilometriä lähimmästä rannikosta....täältäkin löytyy nykyisin ROSKAA ei niinkään uusia, jännittäviä kalalajeja!

SAIPPUAA, SOAP

Vanhankaupungin lahti, Helsinki
If the detergent enters in the fresh water ecosystem it will have a very poisonous effect on the aquatic life if the amount of detergent is above the minimum limit. All detergents destroy the external mucus layers that protect the fish from bacteria and parasites; plus they can cause severe damage to the gills. Most fish will die when detergent concentrations approach 15 parts per million. Detergent concentrations as low as 5 ppm will kill fish eggs. The fish can also absorb these chemical, and become dangerous for human consumption.  At the same time the aquatic plants will also be in danger due to lower oxygen levels.

effects of ordinary household detergents in water
Jos pesuainetta pääsee makean veden ekosysteemiin, sillä on erittäin myrkyllinen vaikutus vesielämään, jos pesuaineen määrä ylittää minimin rajan. Kaikki pesuaineet tuhoavat kalojen ulkoisia limakerroksia (jotka ovat tavallaan kalojen iho), joiden tehtävänä on suojella kaloja bakteereilta ja parasiiteilta; tämän lisäksi pesuaineet voivat vakavasti vaurioittaa kalojen kiduksia. Suurin osa kaloista kuolee, kun pesuainepitoisuus lähestyy 15 miljoonasosaa (ppm). Jopa niin alhaiset pesuainepitoisuudet kuin 5 ppm voivat tuhota kalojen mädin. Kalat voivat myös imeä itseensä näitä kemikaaleja, jolloin ne ovat vaarallisia syötäväksi. Samaan aikaan vesikasvit alkavat kärsiä veden alentuvan happipitoisuuden vuoksi.
fosfaattipesuaineet kielletään 
Fosfaattipesuaineista lisää

Pikkukoski, Helsinki



Sisävedet ovat olennainen osa suomalaista luontoa. Maassamme on yli 56 000 yli hehtaarin kokoista järveä, ja pienempiä lampia löytyy jopa yli 300 000. On satoja jokia ja tuhansia puroja. Maamme pinta-alasta lähes 10 % on vesistöjen peitossa. Sisävesien suuri lukumäärä ei kuitenkaan tee niistä kestäviä ympäristön pilaantumista vastaan. Itse asiassa Suomen sisävedet ovat varsin alttiita pilaantumiselle.

Mataluus on tyypillinen piirre maamme järville. Sen vuoksi niiden vesimääräkin on pieni, yhteensä noin 235 km3. Esimerkiksi Laatokassa on yksistään neljä kertaa enemmän vettä kuin kaikissa Suomen järvissä yhteensä. Pienestä vesimäärästä johtuen järvemme ovat alttiita säiden ja sademäärien vaihtelulle sekä ympäristöstä tulevalle kuormitukselle

Sisävedet ja osa Itämerestä on talvella jääkannen peittämiä. Tämäkin lisää vesistöjen  pilaantumisherkkyyttä, sillä ilmassa olevaa happea ei talvella pääse jään läpi veteen. Keväisin taas sulamisvedet tuovat vesistöihin runsaasti maalta peräisin olevaa kuormitusta.

Yksi maamme sisävesille tyypillinen piirre on rikkonaisuus. Sen johdosta rantaviiva on pitkä suhteessa vesistöjen pinta-alaan ja tilavuuteen. Myös tämä lisää rannalta tulevan kuormituksen määrää. Kun asutuskin on keskittynyt rannoille, ei ole ihme, että noin viidennes Suomen sisävesistä on kunnoltaan tyydyttäviä tai sitä heikompia. 

Itämeri on matala sisämeri, jolla on laaja valuma-alue. Tällä valuma-alueella asuu kymmeniä miljoonia ihmisiä, ja alueella on paljon teollisuutta. Itämeren luonto onkin erityisen haavoittuvainen. 
Helppotajuinen artikkeli rehevöitymisesta

Inland lakes are a specific aspect of the Finnish nature. Finland has over 56 000 lakes, which are over 1 hectar in size, and there are over 300 000 smaller ponds. Over 10% of the Finnish surface area is covered by water. There are hundreds of rivers and brooks. One particular aspect, which makes our waters particularly vulnerable is their relative shallowness, so the water volume is not that important, estimated quantity is surprisingly low; 235 cubic km. Lake Ladoga alone contains four times more water than all Finnish lakes together. Due to the low water content the water areas are very vulnerable to climatic and rain changes as well as sewage pollution loads. The inland waterways and parts of the Baltic sea are covered by ice during winter. Also this increases the sensibility to deterioration as there is no oxygen exchange from air due to the ice cover. In spring yet again, the melting waters bring pollution loads from the soil around the water areas.

One particularity of our inland waterways is the fragmentation. Due to this, the shore lines are long in comparison with the surface-area and volume of the waterways. Also this increases the runoff loads. As also the habitation has concentrated around the shores, no wonder that over fifth of the Finnish waterways are either in fair or worse condition.

The Baltic sea is and inland sea with a tremendous runoff area. Within these runoff areas live tens of millions of people and there is also plenty of industry. The Baltic sea nature is due to all these factors extremely sensitive.


tiistai 11. maaliskuuta 2014

ARE WE REALLY IN SUCH A HURRY - to destroy ourselves?

What happens with rain forests as palm oil plantations take over
Forgive me, if the texts here are not just for laughs. But I DO believe that we can make a difference, if we act and if we choose wisely, and not just take the first best thing at the reach of our hand.

maanantai 10. maaliskuuta 2014

BALANCE - TASAPAINOILUA

Tämä vesistöjen käyttäminen yleisenä kaatopaikkana on edelleen ihan normihommaa ympäri maailman. Jättimäinen, enimmäkseen muovista koostuva jätelautta lilluu Tyynellämerellä, ja kasvaa koko ajan. SE mikä tekee tästä muovipyörteestä erityisen ikävän on, että muovit hajoavat suolaisessa merivedessä aina vain pienempiin ja pienempiin osiin, joita sitten aina vain alempana ravintoketjussa olevat eliöstöt syövät, kuolevat nälkään tai siirtävät ylempiin lajeihin. Kukaan ei tiedä, mitä vaikutuksia näillä mikropolymeereillä on esimerkiksi lohiin, hylkeisiin, haihin, valaisiin tai saatika ihmisiin. Ainakin merieliöiden osalta tuloksia on jo nähtävillä; jotkut lajit kuolevat näiden jättimäisten muovipyörteiden alueilla nälkään, luullessaan muovia syötäväksi. Mutta entäs ne, joita joku suurempi eläin syö ja vähitellen nämä polymeerit tulevat takaisin meidän omaan suuhumme?
Tyynenmeren jätepyörre

The usage of waterways as waste dumps is still the norm all over the world. A gigantic vortex, which consists mainly of plastics floats around on the Pacific, and increases in size all the time. The fact which makes this vortex particularly disturbing is that plastic does not decompose, but is broken down into smaller and smaller bits and polymers, which smaller and smaller marine animals feed on, believing it is food. Nobody knows, what will happen with salmon, seals, sharks, whales or humans. For the sea creatures part, the results are already visible in increased deaths - as the critters, who mistake polymers for food die of hunger. But how about those, who are eaten up, and the stuff is little by little coming back our own way?
Pacific garbage patch


Miks mun pitäis? Why should I?

Niinpä, ympäristö on osa sitä mitä me olemme. Haluaisimpa oikeasti nähdä sen, joka tulee toimeen tyhjiössä! Sellaisiakin ötököitä löytyy Tough bug - ötökkäkovis mutta olis syytä muistaa että me ei ihan olla siinä sarjassa!

sunnuntai 9. maaliskuuta 2014

Mitä Tikke tekee? What does Tikke do?

Tiken tekemiä töitä ja installaatioita

Käykääpä tutustumassa lisää Tikke Tuuran mahtaviin ideoihin. Aivan erityisesti pidän hänen lapsia ja pakolaisia käsittelevistä töistään! Niissä on energiaa, ei voivottelua tai sääliä, vaan ihmisille annetaan mahdollisuus tehdä jotain itse omasta elämästään ja kokemuksistaan!
Go and look at Tikke's extraordinary works and installations. I like especially her works concerning children and refugees. There is so much energy in them, no moaning or pity; people have a chance to do something themselves, which tells  about their lives experiences!

lauantai 8. maaliskuuta 2014

Leijonakalat - Lionfish

Tämä herrasväki on ihan erinomaisen itsevarmaa porukkaa, eivät pahemmin pelkää sukeltajia. Olen itsekin joutunut muutaman kerran väistämään, kun yritin valokuvata, eikä kuvattava oikein innostunut mun lähentelystäni, kala ui suoraan kohti, ja lähemmäksi tultuaan kääntää itsensä kylki ja selkäpuoli kohti kohdetta. Selkäevän piikkien kärjissä on myrkkyä ja kalat tietävät, että vaikka valokuvaaja on paaaaljon isompi, niin kyllä ne väistää.
Kauniita ovat, ja siksi myös suosittuja akvaariokaloja. Mutta nämä kasvavat suuriksi, ovat kovia syömään, ja akvaariossa ei pian ole sitten muita kun tämä porukka!! Tästä johtuen näitä on mm. Floridassa päästetty mereen, kun ovat syöneet muut kaverit  akvaariosta. On syntynyt invaasio, joka uhkaa moni alkuperäislajeja!
lue lisää tuolta National Geographicin artikkelista
Nationa Geographic artikkeli leijonakaloista

Lionfish are spectacular to photo underwater, but sometimes they get really annoyed of all the attention. I've been forced to backpedal a few times, as the critter swims right at me, and at closer approach turns its' back and dorsal fin towards me. The fins tips are poisonous, so it's best to give space for the photo start! 
They are very beautiful and have been popular aquarium fish. These guys eat a lot, and soon you will find your tank empty of any other species. That's why there is now a serious envision of lionfish in seas, where they should not live, as people have released their overeating lionfish into the sea.  Read more from the National Geographic article. Lionfish

torstai 6. maaliskuuta 2014

KIRKKAUS - BRIGHTNESS

Suomen vesistöt ovat erittäin pahasti rehevöityneet, ja monin paikoin myös muuten huonossa kunnossa. Pohjasedimentti on syvänteissä, joissa veden kierto on hidas tai lähes olematon - kuollutta. Tälle voi tehdä todella paljon pienillä valinnoillaankin, joka päivä. Mieti millaista ruokaa ostat, mitä teet roskillesi, millaisia pakkauksia suosit kun ostat jotain, miten kemiallisia pesuaineita, shampoita yms. käytät. Kaikilla näillä on suuri vaikutus ympäristöön. Samoin olisi mahtavaa nähdä paljon helsinkiläisiä AWARE tempauksessa syyskuun 6. tehdään yhdessä jotain aivan konkreettista lähivesistöjen hyväksi!

Finnish waters suffer from severe eutrophication and in many places are even otherwise in a bad state. The bottom sediment is in some deep areas, where the water circulation is either very slow or non-existent - completely dead. We all can do something for this with our daily choices. Think, what kind of food you buy, what you do with your garbage, what kind of packaging you choose when you buy something, what chemicals are in the shampoos, dish liquids, etc. which you use. These all have a huge impact on the environment. Also it would be just great to see as many people from Helsinki in this year's AWARE-event on 6th September in Hakaniemi. Let's do something concrete together for the Baltic!
Tämä on Hangosta, syvyyttä n. 14. metriä, näkyvyys 5-6 metriä. Vesi on todella harvoin näin kirkasta Suomessa! Veden lämpötila +6 astetta, joten suurin osa leväkukinnosta ei ole alkanut, siksi näinkin hyvä näkyvyys. Veden laatuun vaikuttaa myös sen mineraalinen koostumus ja Suomen merivedet ovatkin enemmän murtovesiä kuin oikeasti suolaista merivettä. SILTI suurin syy huonoon näkyvyyteen ovat saasteet ja aivan järjettömän korkeat ravinnepitoisuudet. This picture is from Hanko, depth approx. 14 metres, visibility 5-6 metres. Water is exceptionally clear for Finland! Water temp +6 C, so most of the algae bloom has not started. Also the mineral components have an effect of the waters in Finland, as these are not really salty, but more brackish. But STILL, the main reason for the poor visibility are pollutants and the absurdly high nutrient contents.

Tämä taas on Punaiselta mereltä, syvyyttä 27 metriä, veden lämpötila +24, näkyvyys n. 20-30 metriä. Täälläkin näkyy ihmisen jälki selkeästi, pohjan pehmeä sedimenttikerros on paksuuntunut ravinteikkaiden päästöjen vuoksi, korallit ovat huonokuntoisia, eivätkä saa valoa tai tarvitsemiaan ravinteita kunnolla, koska niiden päälle on kertynyt liejumaista ravinnemassaa (lue ihmisten jätöksiä enimmäkseen). Monin paikoin jätevesien käsittely on kovin alkeellista, joten raaka viemärivesi valuu suoraan mereen. Siitä ei ole niin kauan, kun Suomessakin tapahtui tätä aivan yleisesti. Enkä usko hetkeäkään, etteikö kaiken maailman mattopesuromantiikka ja vesien sottaaminen, rantasaunojen pesuvedet, yms. valuisi edelleen vesistöihin aivan suoraan.

This pic is from the Red Sea, depth 27 meters, water temp +24 C, visibility 20-30 meters. Even here it is easy to see the effect of man's actions. The soft sediment layer on the bottom has become thicker due to nutrient flux, corals are in poor condition as the sediment obstructs them from light and feeding on plankton. In many areas the sewage treatment is very rudimentary or totally non-existent, thus the raw sewage is let to the sea as such. It's not that long ago the situation was exactly that even in Finland and I'm sure there are still loads of country cottages, where especially sauna waters and strange Finnish carpet washing habits pervade the shores.

Tilataidetta veden alta

Taiteilija Tikke Tuura tulee tänä vuonna mukaan Project AWARE-tempaukseen Helsingissä. Hän rakentaa jotain aivan uutta, ihmeellistä ja yllättävää kaikesta siitä, jota sukeltajat kaivavat Hakaniemen rannan vesistä ylös.
Tikke on tehnyt tälläisen teoksen Turussa viime vuonna Turun AWARE-tempauksen roinista:
Turun AWAREn teos



Ruokapulako muka?

Tämä kuva on kertoo niistä hämmetävistä asioista, joita tapahtuu kaiken aikaa. Ruokaa lojuu jääkaapissa, kun se ei vaan kolahda, tai tuli syötyä ulkona ja sit se jäi ja sit se näyttä niin ikävältä tai ostin halvalla isomman pussin ja puolet sit kuiteskii mätänee kaappiin. Myönnän, että tätä tapahtuu mun jääkaapissani kans; just joku hedelmä muuttaa muotoaan johonkin maatuvaistyyppiseen, enkä oo saanut ees aikaseksi laittaa bioroskiin. Kenties pienempi jääkaappi olis itse asiassa hyvä ratkaisu, että sisäinen hamsteri ei pääsis voitolle, kun kauppias houkuttelee jättipussitarjouksilla tai muilla kummallisuuksilla, joissa huijaa itseään tekemään - muka - tosi hyvä diili! Pah, ruokamultadiili vissiin?

13 syytä, miksi valtameret eivät kenties koskaan enää toivu

Näistä lähestulkoon kaikki syyt ovat sellaisia, että meidän jokapäiväiset valintamme joko auttavat tai pahentavat tilannetta.....

13 reasons the oceans might never be the same

keskiviikko 5. maaliskuuta 2014

Me saamme happea vedestä - siis keijustosta!

Oliko jotain lisättävää? Tämä on yksi syy, miksi myös vesien tilanne on aivan erityisen kriittinen juttu. Kuinka moni tietää tai muistaa, että maailman vesistöissä elävä kasviplankton (eng. phytoplankton, alkuperä kreikan sanoista phyton (kasvi) ja planktos (vaeltaja, kelluja) on tärkäempi hapen tuottaja kuin maakasvit yhteensä!
http://www.itameriportaali.fi/fi/tietoa/elama/elioryhmat/kasvit/fi_FI/kasviplankton/
http://en.wikipedia.org/wiki/Phytoplankton

sunnuntai 2. maaliskuuta 2014

Pyöriäiset - porpoise SAMBAH-project

Jostain syystä nämä pienimmät valaat herättävät uteliaisuuteni ja tämä loppusuoralla oleva tutkimus Itämeren....mahdollisista valaista on todella hyvä juttu.
Se mikä ei ole hyvä juttu, on että näitä valaita on metsästetty niin rajusti, että Suomen aluevesillä laji on julistettu hävinneeksi. Jos olen tiedonkaiveluistani ymmärtänyt oikein, tässä ei tarvitse erityisesti suomalaisia kalastajia syyllistää - Suomessa pyöriäisiä on metsästetty hyvin satunnaisesti. Sitä vastoin esim. Tanskan alueella valaiden pyynti on EDELLEEN joillain alueilla kansanhuvi! Tietämättömyys ja julmuus ovat vaikeita asioita. En halua alkaa julistamaan mitään sotatilaa ihmisiä vastaan, jotka syystä tai toisesta ovat onnistuneet mielessään tekemään valaiden tappamisesta sallittavan asian. Toivon, että heille tulee halu ajatella toisin ja etenkin näiden ihmisten lapset ajattelisivat toisin.  sambah tutkimus

 It is truly a shame that these small whales are still an object of strangely justified hunts. In Denmark these tiny whales have been hunted with quite a vehemence, which has led among other things to the fact that for example around Finnish waters these whales are now extinct.  There are other strange habits concerning whale hunts - http://en.wikipedia.org/wiki/Whaling_in_the_Faroe_Islands

Knowing is well not exactly doing is it

Knowing what to do is very very different from really doing it. Kaikki sukeltajat, tulkaa mukaan TEKEMÄÄN tänä vuonna!

Ole osa muutosta - parempaan!

Now, I know that you know that there are millions of ways of trying to make a difference in what is going on. My way is diving, as scuba is a great passion for me and while doing it I have seen so much damage, so much stupid decisions that I just have to do something.
The link takes you to the pages of voluntary actions by scuba divers all over the world, trying to make people more AWARE of what happens with our planet's aquatic systems. Suomessa AWARE ei ole kovinkaan hyvin tunnettu harrastajasukeltajien säätiö, mutta tarkoitus on tehdä tämä paremmin tunnetuksi. AWAREn tavoitteena on siis saada ihmiset paremmin tietoisiksi planeettamme vesistöjen tilasta, ja mitä me kaikki voimme omilla valinnoillamme tehdä vesistöjen hyväksi.
Scuba diver's environmental actions















Helsingin AWARE 2014

Tänä vuonna Helsingin AWARE-tempaus on sitten nousemassa aivan uudelle tasolle. Mukaan tulee taiteilija Tikke Tuura, joka rakentaa tilataideteoksen kaikesta löytyvästä tavarasta. Tämän teoksen ulkonäkö tulee olemaan hyvin paljon kiinni siitä, kuinka moni sukeltaja tulee mukaan rakentamaan teosta löydöillä Hakaniemen venekerhon ja Helsingin kaupungin pienvenelaiturin ympäriltä dyykatuista roinista! Odotan jo jännityksellä, mitä tästä rakentuu.
Käykää katsomassa Tiken töitä täällä:
http://tikketuura.wordpress.com/category/tikke-eli-kristiina-tuura/